Klikkaa itsesi Mitron postilla-arkistoon tästä

Uusimmat kirjoitukset

3.7.2014Aikaansaannokseni Euroopan parlamentissaLue lisää »22.5.2014Populismi USA-kauppasopimuksella on pikkusieluistaLue lisää »21.5.2014Oikeisto voittamassa eurovaalit -- Uusi SuomiLue lisää »

Tiedotteet

Liikkuva työntekijä

Sosiaalinen Eurooppa koostuu monista pienistä ja suurista laeista ja teoista. Olen puhunut paljon työelämän ongelmista monilla eri foorumeilla. Tiedän henkilökohtaisesta kokemuksesta minkälaisia haasteita ja paineita yksilö voi joutua kohtaamaan työelämässä. Tämä yksilö tarvitsee puolustajia ja häntä haluan auttaa ja tukea kaikella toiminnallani. Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen on se pääoma, jonka varaan niin Suomen kuin Euroopan talouden terve kasvu voidaan rakentaa.

Puhuessani työssä jaksamisesta liiallisen työmäärän uuvuttamille suomalaisille työn sankareille ja valaessani uskoa pitkäaikaistyöttömille, joitten tunteet liikkuvat usein jo häpeän ja masennuksen rajamailla, olen itsekin aivan uudella tavalla ymmärtänyt työn tärkeyden demokratian kivijalkana.
Työaikadirektiivi on työelämän perusdirektiivejä, johon on kirjattu enimmäistyöajat ja minimilepoajat, mutta kunkin maan pitää omilla työaikalaeillaan toteuttaa tämä vähimmäissuoja työntekijöille. Suoja saa tietysti olla EU-sääntelyä parempi, mutta ei huonompi. Itse direktiivi ei suoraan näy työpaikalla, koska direktiivin määräykset pitää ottaa kansalliseen työaikalakiin jotta niistä tulee sitovia työpaikkatasolla. 
Työaikadirektiiviä koskeva komission muutosehdotus kaatui parlamentissa toukokuussa 2009. Suurin kiista koski enimmäistyöaikaa ja sitä koskevaa opt-outia. Parlamentti ei hyväksynyt ajatusta, että kansallisesti työnantaja ja työntekijä voisivat sopia työajasta aina keskimäärin 60 tuntia/viikko asti. Erimielisyyttä oli myös koskien päivystysaikaa, ylitöiden seurantaa, korvaavien lepoaikojen antamista, useita työsopimuksia ja ylempien toimihenkilöiden asemaa. Tällä hetkellä on valmisteilla uusi esitys, josta on käynnissä osapuolten epävirallinen kuuleminen. 

S&D ryhmä ja ammattiyhdistysliike ovat vaatineet, että myös lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä on uudistettava, sillä direktiivin alkuperäinen tarkoitus taata kaikkien työntekijöiden yhtäläinen kohtelu ei enää toteudu. Vähimmäisdirektiivi on kääntynyt enimmäisdirektiiviksi. Uudistamishanke vaatii kuitenkin paljon pohjatyötä ja on pitkällisten neuvottelujen tulos. On selvää, että lähetettyjä työntekijöitä on kohdeltava työehtojen osalta yhdenvertaisesti kotimaisten kanssa eikä direktiivi saa estää toteuttamasta lähetetylle edullisempia työehtoja. Komission puheenjohtaja Barroso antoikin syyskuussa 2009 parlamentille lupauksia lähetettyjä työntekijöitä koskevan asetuksen laatimisesta sosiaalisen polkumyynnin estämiseksi.